Ainoa pysyvä asia on muutos

Neljännellä luennolla käytiin läpi erilaisia verkko-opiskelun toteutusmuotoja. Verkossa tapahtuvaa oppimista voi lajitella monin tavoin, esimerkiksi oppijoiden määrän, käytössä olevan oppimisympäristön tai -välineistön mukaan. Perinteinen verkko-opiskelun muoto on itseopiskelu verkossa. Tälle oppimistavalle on tyypillistä itsenäinen tiedonhankinta ja yksin toteutettavat oppimistehtävät ja reflektointi. Oppija on pääosin itse vastuussa uuden tiedon hankinnasta ja konstruoinnista. Tämän päivän yliopisto-opiskelussa itsenäinen verkko-opiskelu painottuu enemmän opinnäytetöihin, joskin myös niissä mukana on usein myös opinnäytetyötä ohjaava opettaja. Sen sijaan nykyään verkko-opiskelussa ovat yleistyneet ohjattu verkko-opetus ja sulautuva oppiminen/monimuoto-opetus.   Ohjattu verkko-opetus pitää sisällään erilaisia verkkokursseja, joiden sisältö ja toteutustapa voi vaihdella suurestikin. Verkkokurssit ja niillä tapahtuva opetus ja oppiminen voivat olla hyvinkin erimuotoisia ja m...

Koulun ehkä tärkein tehtävä on opettaa lapsille tulevaisuuden taitoja. Mitä taitoja ne tänä päivänä paljon puhutut tulevaisuuden taidot sitten oikein ovat? Ja miten kukaan voi tietää, mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Ennen teknologian huimaa kehitystä oli varmasti hieman helpompaa ennustaa tulevaa ja tulevassa ajassa tarvittavia taitoja, mutta tänä päivänä tilanne on uudenlainen: tulevaisuus on arvaamaton, hurjaa vauhtia etenevä dynaaminen prosessi, jolle vain ihmisten mielikuvitus asettaa rajoitteita. Teknologiasta on tullut kiinteä osa ihmisten elämää ja koko ajan kuulemme toinen toistaan uskomattomampia asioita, mitä teknologialla on saavutettu. Tuntuu, että lähes mikä tahansa idea, minkä ihmismieli kykenee ajattelemaan, voidaan teknologian avulla jotenkin toteuttaa. Niemi ja Multisilta (2014) toteavatkin, että aivot eivät rajoita meitä, mutta oma mielemme rajoittaa. Eri tahot ovat määritelleet tulevaisuuden taitoja hieman eri tavalla, mutta kategorioinnin ja nimeämisen ...

Vallitseva koululuokkakonsepti ei tue nykyaikaista oppimisympäristöajattelua, joten luokkatilojen kokoa, muotoa ja välineistöä tulisi tarkastella uudelleen myös toiminnallisuuden näkökulmasta. Uudenlainen ajattelu formaalista opetusprosessista vaatii fyysiseltä oppimisympäristöltä muutosta, jossa huomioidaan näkökulmina sosiaalisuus, teknologia sekä moninaiset opetusmenetelmät. (Kuuskorpi 2012, 66 & 67.) Nykyaikaisiin oppimiskäsityksiin soveltuvaa oppimisympäristöä onkin mahdollista muunnella erilaisiin oppimistavoitteisiin soveltuvaksi pienillä muutoksilla. Uusien fyysisten oppimisympäristöjen kehittymistä suuntaa myös ajatus tilojen taloudellisesta hyödyntämisestä, joten hyvin suunniteltu tila toimii monessa erilaisessa käyttötarkoituksessa (Maunonen-Eskelinen & Aksovaara). Lukupiirimme pääsi vierailemaan Tampereen yliopiston normaalikoululle mielenkiintoiseen tilaan nimeltä KAKS10 56, joka on Tuomo Tammen ja Mikko Horilan luotsaama pariopettajuuteen perustuva oppimisympäris...