Tekstit

Verkko-opetuksesta oppimisyhteisöihin verkossa

Kuva
Neljännellä luennolla käytiin läpi erilaisia verkko-opiskelun toteutusmuotoja. Verkossa tapahtuvaa oppimista voi lajitella monin tavoin, esimerkiksi oppijoiden määrän, käytössä olevan oppimisympäristön tai -välineistön mukaan. Perinteinen verkko-opiskelun muoto on itseopiskelu verkossa. Tälle oppimistavalle on tyypillistä itsenäinen tiedonhankinta ja yksin toteutettavat oppimistehtävät ja reflektointi. Oppija on pääosin itse vastuussa uuden tiedon hankinnasta ja konstruoinnista. Tämän päivän yliopisto-opiskelussa itsenäinen verkko-opiskelu painottuu enemmän opinnäytetöihin, joskin myös niissä mukana on usein myös opinnäytetyötä ohjaava opettaja. Sen sijaan nykyään verkko-opiskelussa ovat yleistyneet ohjattu verkko-opetus ja sulautuva oppiminen/monimuoto-opetus.   Ohjattu verkko-opetus pitää sisällään erilaisia verkkokursseja, joiden sisältö ja toteutustapa voi vaihdella suurestikin. Verkkokurssit ja niillä tapahtuva opetus ja oppiminen voivat olla hyvinkin erimuotoisia ja myös
1 kommentti
Lue lisää

Tulevaisuutta kohti suunnistaen

Koulun ehkä tärkein tehtävä on opettaa lapsille tulevaisuuden taitoja. Mitä taitoja ne tänä päivänä paljon puhutut tulevaisuuden taidot sitten oikein ovat? Ja miten kukaan voi tietää, mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Ennen teknologian huimaa kehitystä oli varmasti hieman helpompaa ennustaa tulevaa ja tulevassa ajassa tarvittavia taitoja, mutta tänä päivänä tilanne on uudenlainen: tulevaisuus on arvaamaton, hurjaa vauhtia etenevä dynaaminen prosessi, jolle vain ihmisten mielikuvitus asettaa rajoitteita. Teknologiasta on tullut kiinteä osa ihmisten elämää ja koko ajan kuulemme toinen toistaan uskomattomampia asioita, mitä teknologialla on saavutettu. Tuntuu, että lähes mikä tahansa idea, minkä ihmismieli kykenee ajattelemaan, voidaan teknologian avulla jotenkin toteuttaa. Niemi ja Multisilta (2014) toteavatkin, että aivot eivät rajoita meitä, mutta oma mielemme rajoittaa. Eri tahot ovat määritelleet tulevaisuuden taitoja hieman eri tavalla, mutta kategorioinnin ja nimeämisen
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kohti oppimisympäristön konkreettista muutosta

Kuva
Vallitseva koululuokkakonsepti ei tue nykyaikaista oppimisympäristöajattelua, joten luokkatilojen kokoa, muotoa ja välineistöä tulisi tarkastella uudelleen myös toiminnallisuuden näkökulmasta. Uudenlainen ajattelu formaalista opetusprosessista vaatii fyysiseltä oppimisympäristöltä muutosta, jossa huomioidaan näkökulmina sosiaalisuus, teknologia sekä moninaiset opetusmenetelmät. (Kuuskorpi 2012, 66 & 67.) Nykyaikaisiin oppimiskäsityksiin soveltuvaa oppimisympäristöä onkin mahdollista muunnella erilaisiin oppimistavoitteisiin soveltuvaksi pienillä muutoksilla. Uusien fyysisten oppimisympäristöjen kehittymistä suuntaa myös ajatus tilojen taloudellisesta hyödyntämisestä, joten hyvin suunniteltu tila toimii monessa erilaisessa käyttötarkoituksessa (Maunonen-Eskelinen & Aksovaara). Lukupiirimme pääsi vierailemaan Tampereen yliopiston normaalikoululle mielenkiintoiseen tilaan nimeltä KAKS10 56, joka on Tuomo Tammen ja Mikko Horilan luotsaama pariopettajuuteen perustuva oppimisympäris
Lähetä kommentti
Lue lisää

Digipedagogiikka opetuksen tukena vai muuten vaan?

Kuva
Digi- ja informaatioaika luo opetukseen ja kouluun paljon mahdollisuuksia ja haasteita. Siinä, missä vielä 10 vuotta sitten koulun tietokoneluokkaan pääseminen oli oppilaille harvinaista herkkua, nykyään oppilaiden pulpeteista löytyvät omat tabletit sekä tietoteknistä osaamista välillä enemmän, kuin opettajilta. Digitaalisuus tuo luonnollisesti lisää ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen (Wegerif, 2013), ja onkin hienoa, että monista kouluista löytyy nykyään hyvät laitteet erilaisten sähköisten materiaalien ja oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Monet oppilaat ovatkin saaneet apua esimerkiksi oppimisvaikeuksiinsa sähköisistä materiaaleista. Tämän lisäksi sähköisten oppimismateriaalien käyttö auttaa helpottamaa visuaalis-spatiaalisen tilan hahmottamista, ja digiympäristön pelimäinen olemus auttaa oppilaita kehittämään päättely- ja ongelmanratkaisukykyjään (Korhonen, 2019). Turun Sanomissa oli muutama päivä sitten lukijakirjoitus aiheesta "Opettajien osaamista
Lähetä kommentti
Lue lisää

Rajatusta luokkahuoneesta rajattomiin oppimisympäristöihin

Kuva
Yhteiskunnan digitalisoituminen, eli tietoverkkojen ja teknologian nopea kehittyminen sekä tiedon jatkuva lisääntyminen ja muuttuminen ovat pakottaneet myös koulun päivittämään rooliaan kasvatustehtävässä.  Luokkahuoneeseen tai pelkkään kouluympäristöön sidottu oppiminen ei enää palvele nykymuotoisen informaatioyhteiskunnan tarpeita. Paljon puhutun oppimisympäristöajatuksen taustalla on laajempi didaktinen murros, jossa käsitys oppimisesta siirtyy tai verkottuu oppilaitoksen ulkopuolisiin konteksteihin -koulusta lähiympäristöön, ympäröivään yhteiskuntaan ja globaalien tietoverkkojen mahdollistamana koko muuhun maailmaan (Piispanen 2008, 16). Oppimisympäristöajattelussa korostuvat ongelmalähtöinen tutkiva oppiminen, oppijan itseohjautuvuus ja aktiivisuus, sosiaalinen vuorovaikutus sekä oppimisen yhteistoiminnallisuus ja yhteisöllisyys. Erotuksena perinteiseen luokkahuoneopiskeluun oppimisympäristössä opiskelua luonnehtii myös kokonaisvaltaisuus ja sen tapahtuminen ainakin osittain
Lähetä kommentti
Lue lisää